Mayojen valtakunta käsittää alueet, joissa nyt sijaitsee Guatemala, El Salvador, Hondura, Belize,
Mexico ja Jukatani. Argeologit ovat tehneet suuria tutkimuksia saadakseen tietoja Mayoista ja
heidän tavoistaan. He ovat löytäneet suuria kaupunkeja, joiden mukana on El Mirador niminen
kaupunki. He ovat löytäneet myös veistoksin koristeltuja kivilaattoja peräisin 1600- luvulta ekr.
 

Kaupungit

Mayakaupungit olivat uskonnollisia keskuksia, siellä sijaitsi ainoastaan pyramideja, joiden
huipuilla sijaitsivat temppelit, juhlamenoja varten rakennettuja aukioita, tähtitorneja,
pallokenttiä ja markkinatoreja. Korkea - arvoiset ihmiset asuivat näiden keskusten uloimmissa
osissa ja muu kansa muutaman kilonmetrin päässä olevissa kylissä.
Uskonnollista keskusta ympäröivät lukuisat pikkukylät. Kaupungin komeiden rakennusten ja
kylien vaatimattomien majojen välillä oli valtava ero. Kyläläisten vaatimattomissa majoissa oli
vain yksi huone. Majat oli katettu kaisloilla ja palmujen lehdillä. Majoissa heillä oli
taloustavaroita esimerkiksi savi- ja puuastioita ruon valmistukseen. Makuusijat olivat
yksinkertaiset ja tulisija oli tehty kolmesta kivestä- luku kolme oli naisen ja lieden luku. Miehen-
ja maan luku oli neljä. Majasta löytyi myös kutomapuut, kasvien istutuskeppejä ja jotain pientä
savesta tehtyjä Jumalan kuvia. Lisäksi oli vielä ansoja eläinten pyydystämiseen, sekä keihäitä ja
nahkoja muihin tarkoituksiin.

Maanvilely ja metsästys

Mayat olivat maanviljelijöitä ja heidän tärkein viljelyskasvinsa oli maissi. Maissin lisäksi kasvatettiin
perunaa, papuja, papeyahedelmä, kaakaota ja sisalhamppua. Viljelykelpoinen maa oli vain
muutaman sentin paksuinen, mutta maa tuotti runsaan sadon ja maissi antoi mayoille hyvän
toimeentulon perustan. Kaikki maa oli yhteistä ja viljelymaa saatiin hakkaamalla ja kaskeamalla
metsiä. Maata voitiin kuitenkin käyttää korkeintaan vain kaksi vuotta. Sitten sen annettiin kasvaa
ja otettiin uusi alue käyttöön. Vaikka maanviljelys vei kansalaisilta paljon aikaa riitti heillä aikaa
osallistua suuriin rakennustöihinkin.
Mayaintiaanit söivät myös kalaa ja lihaa, jonka itse hankkivat kalastamalla ja metsästämällä.
 

Mayojen kieli

Mayoilla oli oma piirtokirjoituskieli, joka oli maailman ensimmäinen kirjoitettu kieli .Sitä oli
hyvin vaikea ymmärtää. Piirtokirjoitus kuvasi maailmankaikkeutta ja menneiden aikojen
todellisia ja kuviteltuja tapahtumia. Ne olivat yhtä merkittäviä kuin Egyptin hieroglyfit.
Uskotaan, että mayoilla oli selvä luokkajako. jokaista mayakeskusta hallitsi Halach uinic, joka
tarkoittaa aitoa ihmistä, valioyksilöä. Halach uinic oli sekä maallinen, että hengellinen johtaja.
Arvoasteikossa hänestä seuraavana oli Batab, joka piti huolen, että kylien asukkaat maksoivat
veroa toimittamalla elintarvikkeita, kaakaota, suitsukkeita ja jadea kaupunkeihin.
 Mayoilla oli myös orjia, jotka tekivät raskaat työt, heitä saatettiin myös
uhrata jumalille. Uskonnollisten juhlien huippukohdan muodostaa pyhä ihmisuhri.
Mayakansojen vaatetus oli hyvin eriarvoista riippuen missä arvossa ihminen oli.

Aika

Mayaintiaanit olivat erittäin kiinnostuneita ajasta. Voidaan sanoa, että he palvoivat aikaa.
Kaiverruksissa oli yleensä aiheena aika ja mayakaupungit olivat yhtä ainoaa jättiläiskalenteria.
Päivät olivat eräänlaisia Jumalia, jotka kantoivat aikaa selässään otsan ympäri kiinnitetyn
kantohihnan avulla. Päivät jaettiin onnea ja onnettomuutta tuottaviin. Papit olivat taitavia
astronomeja ja tähtitieteilijöitä. He tutkivat auringon ja kuun liikkeitä. Heidän laskelmansa olivat
hyvin tarkkoja, he pystyivät ennustamaan jopa auringonpimennyksiä. He olivat vain 33 sekuntia
jäljessä oikeasta ajasta.
 
 

Lapsesta aikuiseksi vihkiminen

Ennen lapsen syntymää hänelle laadittiin horoskooppi ja kun lapsi syntyi papit vahvistivat päivän,
joka soveltui lapselle nimen antamiseen. Nimellä oli maaginen tarkoitus eikä oikeaa nimeä
tietäneet kuin omaiset ja läheiset ystävät.
Ajan kauneusihanteeseen kuului, että lapsen pää käärittiin tiukkaan siteeseen = > päästä tuli
kapea ja pitkula. Lapsesta tuli myös kierosilmäinen
Kun tytöt täyttivät 12- vuotta ja pojat 14- vuotta heidät koottiin juhlalliseen seremoniaan, jossa
 pappi pirskotti erityisestä lähteestä noudettua vettä nuorten päälle. Tämän
jälkeen heitä kohdeltiin aikuisina. Heillä oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin täysikasvuisilla.
 
 
 
 
 
 

Uskonto

Uskonto vaikutti vahvasti mayoilla, sillä kaikki heidän toimintansa liittyivät uskontoon. Se koski
maanviljelystä, arkkitehtuuria, ja tähtitiedettä. Jokaista työtä varten oli oma Jumala. Ihmiset
uskoivat, että ihmisen onni ja onnettomuus oli Jumalan kädessä. Jumalat hallitsivat luonnon
voimia ja ainoastaan papit tiesivät millainen hyvien ja pahojen voimien yhdistelmä milloinkin
vallitsi. Jumalille uhrattiin myös eläimiä, maanviljelyksen tuotteita, suitsukkeita ja kallisarvoisia
esineitä kuten helmiä ja arvokkaita sulkia.
1500- luvulla Mayojen keskuuteen tulivat Eurooppalaiset ja Mayojen oli totuttava uuteen
uskontoon, joka teki lopun heidän monista aikaisemmista palvotuista Jumalista.

Kaupankäynti
Uskotaan, että kaupunkivaltioiden suhteet oli klassisella kaudella ystävälliset. Niissä puhuttiin
samaa kieltä, niillä oli yhteinen kulttuuri ja samanlaiset uskonnolliset menot. he kävivät vapaasti
kauppaa keskenään pitkienkin matkojen takaa. Viidakkoa halkoi leveitä ja pitkiä kanavia, joita
pitkin oli helppo kulkea ja kuljettaa tavaroita. Kauppatavaroina ylängöltä saatua kiveä, joista
valmistettiin veitsiä ja keihään kärkiä. Verimalmista saatiin punaista väriä, joka oli erityisesti
Mayojen mileen. Jade- koruja ja Guatsaalilinnun kalliilla pyrstösulilla vaurastuttiin eniten.
Kalkkikiveä saatiin rakentamiseen ja kuvanveistoon, mutta metalleja ei tunnettu. Piikivestä
valmistettiin kirveitä ja veitsiä, kiveä myytiin myös. Kauppatavaroita olivat myös puuvilla
kankaat ja siitä tehdyt vaatteet. Suola, hunaja, kaakao ja kuivattu kala, maissi jaguaarin taljat,
hirvieläinten liha, maalatut saviastiat ja Balce, päihdyttävä juoma. Kuppiaita arvostettiin suuresti,
eikä heidän tarvinnut maksaa veroa heillä oli myös muita etuoikeuksia.

Mayakulttuurin tuhoutuminen

Syytä miksi Mayakulttuuri tuhoutui kukoistaen vain 700- luvun lopulle saakka ei tiedetä. Äkkiä
vain he eivät enää pystyttäneet hienoja kivipylväitä, temppeleitä eivätkä kaivertaneet hieroglyfejä.
Kaupungit hylättiin äkkiä, sillä kaupungeista voidaan löytää keskenjääneitä töitä.
 

Mayat nykyään

Nykyään mayakieltä puhuvia kansanryhmiä on Meksikossa, Guatemalassa ja muissa
keski-Ameerikan maissa noin kaksi miljoonaa. He ovat kristittyjä, mutta monet heidän tavoistaan
ja uskomuksistaan ovat yhä säilyneet vanhoina ja muuttumattomina.
 

TEHNYT:Sanna Alakulju & Elina Partanen